Viime kesänä olin SP:n leirimatkan lääkärinä. Kohde Karjalan Kannaksella osoittautui haastavaksi. Joukkueeseen ilmoittautui 50 suomalaista. Ennakkotiedoissa ei ollut erityistä terveydentiloissa, kaksi aikuista oli raskaana. Kasvissyöjiä oli kymmenkunta. leiriläiset kulkivat Suomesta junalla. Minä ajoin huoltoautoa. Lääkkeet tullasimme Syuomen tullissa mutta Venäjän tulli ei katsonut hyvällä lääkelistaamme. Ensin jouduimme poistamaan PVK-lääkkeet ja toisella yrityksellä kaikki lääkkeet määrättiin poistettavaksi. ja joka kerta tuntien jonotus tullissa!

Itse venäläinen partioleiri sujui hyvin. Juomavesihuolto ei pelannut, vaan ostimme kaupasta kannuittain vettä läpi koko leirin. Leirin puolivälissä 18-v. poika sairastui veriseen ripuliin. Leirin välskäri olisi lähettänyt hänet läheiseen kyläsairaalaan (Valkjärvi). Me lähetimme potilaan Suomeen pikkuautolla, Kotkan keskussairaalan kautta kotipaikallae. Syyksi osoittautui EHEC. Yllättävää kyllä muita sairastuneita ei ilmaantunut leirin aikana. Suomessa matkan jälkeen toiselta aikuiselta löytyi EHEC, olin määrännyt kaikki käymään kokeissa.

Loppuleiristä 13-v. pojan psyykkinen tila (josta ei oltu ilmoitettu etukäteistiedoissa mitään) paheni ja hän oli riskipotilas käytöknsensä takia. Hänetkin kotiutettiin, nyt konsulinkyydillä. Molemmissa tapauksissa neuvoteltiin ensin puhelimessa vanhemman kanssa ja tapauksen ratkettua pidettiin Suomen joukkueelle tiedotustilaisuus.